perjantai 26. helmikuuta 2010

Perjantain lukemia

Paino tänä aamuna 60.2 kg eli viime viikosta -300 g. Tosin nyt on ns. karpalopäivät, joten paino saattaa olla turvotuksen vuoksi hieman enemmän kuin mitä se muuten olisi. PMS-oireet, kuukautiset.. Naisen elämän parasta aikaa! :)

Tässä tuumailin etten tajua miten yhdessä vaiheessa pystyin elämään syömällä 800-900 kcal / päivä. Kestin tuota kuuria nelisen kuukautta, mutta olin jatkuvasti nälkäinen, ärtynyt ja ainoat lauseeni koskivat ruokaa ja / tai laihduttamista. Sitten tuli käveltyä monta tuntia päivässä, jotta olisi jotain tekemistä sen sijaan että seisoisi marketin pakastealtaan ääressä tuijottamassa jäätelöpuikkoja. Yhtenä kauniina päivänä tietenkin päässä naksahti totaalisesti ja pari kuukautta meni suklaata, leipää ja sipsejä syödessä. Kaikki kitukuurilla laihdutetut kilot tulivat takaisin korkojen kera ja olemus oli pöhöttynyt (olin kuin vedessä pari viikkoa lillunut ruumis).

Pointti koko tuossa edellisen kappaleen jupinassa taisi olla se, että laihduttaminen onnistuu kyllä hyvin pienillä kaloreilla jonkin aikaa, mutta pudotetun painon pystyy pitämään vain, jos on sisäistänyt terveelliset elämäntavat. Kitukuurit on monesti semmoisia "Sitten kun.."-kuureja, odotetaan vain että saisi syödä normaalisti. Mutta juu, aamulenkki odottaa iloista kulkijaa! :)

- Candy

7 kommenttia:

Outi kirjoitti...

Just tuota liian pienillä kalorimäärillä laihduttamista on tullut pohdiskeltua viime aikoina. Ei siinä kauheasti ole järkeä, kun yleensä kilot tulee takaisin. Vaikka onhan se totaalinen elämäntaparemontti hitaanpaa, mutta parempi valinta ehdottomasti. :)

Annika kirjoitti...

Lukioaikaan laihduttaessani oli päiviä jolloin elin suunnilleen lasillisella maitoa ja yhdellä desilitralla porkkanaraastetta. En pysty ymmärtämään miten olen voinut elää niin. Harmittaa ettei ole mitään kirjallista tietoa kuinka paljon laihduin ja missä ajassa. Muistikuvat ovat kovin hataria. Sain pidettyä saavuttamani painon monta vuotta. Kesti kauan että pystyin syömään taas. Ei ollut nälkä eikä tehnyt mitään mieli ja jos söin niin tuli oksennus. Se oli kauheaa aikaa.

Tiuku kirjoitti...

Olin itekki päättäny, että en sitten varmasti ala kituuttamaan millään alle tonnilla/ päivä, koska sitten joku päivä ei vaan enää jaksa ja alkaa joku älytön mässäyskuuri. No.. Kyllähän mä päätin syödä sen vähintään 1000 kcal päivässä, mutta toisin kävi. En oikeastaan melkein koskaan saa tonnia täyteen ilman että syön myös jotain kiellettyä (karkkia, pullaa..). Oon siirtyny sen verran kevyempiin ruokiin, että monesti on ihan ongelma keksiä mistä saisin terveellisesti vielä muutaman sata kcal lisää, kun päivän saldo jää 400 ja 700 välille. Ja koskaan ei ole ollut nälkä.. päinvastoin, olo on aina melko täysi ruokailujen jälkeen.
Oon silti sitä mieltä ettei kannata syödä liian vähän (tai saada liian vähän energiaa), mutta en nyt oo varma pitäiskö lisätä epäterveellisempiä ruokia vai pysyä nykyisessä ruokavaliossa.
Oh, tulipa tästä romaani. Vastasin sun kommenttiin tonne oman blogin puolelle.. en vaan muista mitä :D

einna kirjoitti...

Mäkin oon kitukuurini kokeillut, ja huonoksi todennut. Kyllä niillä laihtuu ja mä oon ainakin jotenkuten onnistunut painossani pysymään, mutta reilusti ja terveellisesti syöminen nyt vaan tuo niin paljon paremman mielen. Eikä sorru joka ilta painamaan napaansa mitä tahansa mitä jääkaapista löytyy.

Minttu kirjoitti...

Et uskokaan kuinka tutulta tuo kuulostaa!! Olen myös kokeillut kaikki mahdolliset kituuttamiset ja jojottelut. Pakko se on vain myöntää, että elämäntapamuutosta tässä ei on tehtävä, millään muulla ei saa pysyviä tuloksia aikaan. Tämän kun olisi uskonut heti, niin monelta olisi välttynyt :D

Kiitos kannustusviestistäsi, mieliala nousee jo sillä, että tietää takana olevan ihmisiä kannustamassa ja elämässä tavoitteita todeksi! :)

Yksinkövaan84 kirjoitti...

Halusin vain sanoa että tsemppiä laihdutukseen :)
Ja saanko lisätä sut mun blogiin?

Candy kirjoitti...

Kiitos! :) Saat lisätä, pitääki tulla katseleen millainen blogi sulla on!